Lammasmäen historia

Lammasmäen historia 2016-11-18T17:47:01+00:00

Kundan kulttuuri on saanut nimensä Kundan asuinpaikan mukaan ja se sijaitsi Kundan kaupungin lähellä Lammasmäellä. Keskisella mesoliittisella kaudella oli se alulla pieni saari matalassa järvessä, joka myöhemmin oli vesistö vain tulvien aikana. Kundan löydöt tulivat tunnetuiksi jo 1800-luvun toisella puolella, kun siellä alettiin louhimaan sementin tuottamiseen tarvittavaa kalkkiliejua.
Lammasmäen ja sen lähiseudun arkeologisissa kaivauksissa on tutkittu lähes 1000m m2 kokoinen alue ja kerätty runsaasti löytöjä. Suotuisten olosuhteiden ansiosta on Lammasmäellä ja entisen järven pohjassa säilyneet paljon luusta ja sarvesta työkaluja: atraimen kärkiä, harppuunoita, nuolenkärkiä, jäätuuria, talttoja, kirveen päitä yms. Juuri niiden ansiosta on Kundan löytöpaikka erittäin arvokas.
Tietysti käyttivät senaikaiset asukkaat työkalujen valmistukseen myös kivejä, erittäin paikallista piikiveä ja kvartsia. Valmistettiin sekä pieniä kaapimia, leikkuutyökaluja että hiotulla terällä kirveitä ja talttoja. Hiilestä ja eläinluista tehdyn radiohiiliajoituksen mukaan ovat ne mesoliittiset asutuksen jäljet peräisin 8700-4950 vuosilta. Niin valtavan pitkä ajanjakso ja paikallisen luontoympäristön kehitys osoittavat, että Lammasmäellä asuttiin pitkän ajanjakson aikana toistuvasti ja todennäköisesti kausiluonteisesti.
Täkäläiset ihmiset saivat elantonsa kalastuksesta ja metsästyksestä, mutta todennäköisesti poimittiin myös syötäviä kasveja. Löydetyistä luista päätellen pyydettiin haukia, ahventa ja suutaria sekä tärkeimmät riistäeläimet olivat hirvi ja majava. Jonkin verran on löydetty myös villisian, alkuhärän, villihevosen ja muiden riistojen, mm hallin luita. Saaliksi saadiin myös merihanhia, tukkasotkia, sinisorsia, laulujoutsenia, alleja ja muita lintuja.
Lähde: Aivar Kriiska, Andres Tvauri “Eesti muinasaeg”.

Katso myös Lammasmäen metsästystalon historiakirjaa